Kesäkesäkesä

 Odottaako kukaan muu vielä kesää?
Parin päivän takaisin lumimyräkän jälkeen on kyllä ollut fiilis, että sais kyllä tämä talvi jo piisata!
Kesämietteissä ajattelin vilauttaa muutamia kesäksi hankittuja suosikkijuttujani.
Olen oikein iloinen, sillä tänä vuonna kesäjutut ovatkin löytyneet superedulliseen hintaan!Kuvissa näkyvistä jutuista osa on viime vuotisia, osa ostettu käytettynä ja loput löydetty talven superalennuksista -70% hinnalla!
Aatun ruutupaita on ainut, jonka olen ostanu kesäksi normaalilla hinnalla Eevin yhden raidallisen pikeemekon lisäksi.

Tässäpä pieni otos meidän kesästä.

 Tänä kesänä Eevin kaapista löytyy paljon karkkivärejä. Turkoosia en ennen ole Eeville juurikaan ostanut, mutta nyt olen tykästynyt siihen kovasti ja sehän on aivan ihana yhdistettynä valkoiseen ja vaaleanpunaiseen!

 Ruuduista olen tykännyt aina ja kesäksi niitä on ohuen puuvillahaalarin muodossa sekä mekkona.
Sininen on vakkariväri kesällä, paljon meillä on vielä niitä seilorityylisiäkin juttuja, mutta sininen yhdistettynä pinkkiin näyttää myös tosi kivalta.

Lisäksi löytyy farkkua, jota onkin helppo yhdistää moniin väreihin. Kivat samisjutut lapsille voi viritellä vaikka tuosta Villervallan farkkumekosta ja Aatulle saman sarjan farkkushortseista.

Aatun kesä koostuu pitkälti raidoista, tähdistä ja farkusta.
Jokunen teepaita on tullut jo hankittua sekä useampi pari farkkushortseja. Lisäksi jemmassa on joitain kesäbodeja ym sekalaista. Uskon, että näillä pärjätään aika hyvin alennusmyynteihin asti ja sieltä voi sitten katsella täydennystä jos tarvitaan.

 Villervallan farkut ovat ihan superpehmoiset ja notkeat, voin kyllä suositella näitä mikäli kesämallistoon taas tulee!

 Tämä on ehkä oma suosikkiasuni kesään. Aatun sinisiin silmiin sopii mielestäni turkoosi tosi hyvin ja tätä asua ajattelin vähän kesän 1-vuotis kuvauksiinkin. Pikkuinen pellavapäinen poika ja paljaat varpaat ja housuista lahkeita käännetään hiukan huolettomasti, näin mä olen vähän suunnitellut :) Ajattelin lisäksi ottaa noista sisaruskuvat samalla ja siihen olen kaavaillut jotain tosi yksinkertaista molemmille. Ehkäpä valkoiset pikeet ja raidalliset samis shorsit molemmille tai jotain sinne päin...

Ja koska olen niin hyvin skipannut kaikki kesän uutuudet, sallin pienen sortumisen.
Postissa odottaisi nämä Guessin kesähaalarit kumpaisellekin, toivotaan sitten sitä kunnon intiaanikesää.
Aatulla on yksi raidallinen kesähaalari, mutta pelkäänpä sen olevan pieni jo kesällä ja minusta nämä haalarit on vaan niin söpöjä noilla pienillä...ja tietysti nättejä isommillakin.

(Kuvat Viivi&Viktor)

Viimeinen kuulutus arvonnan voittajasta.
anonyymi memmu, laitatko mailia!

Muumien kanssa laivalla

 Päätimme aikalailla ex temporee lähteä käymään risteilyllä ja matkan varasimme n viikko ennen lähtöä.
Ensi kerralla onkin syytä olla asialla aikaisemmin, nyt buffa oli mennen tullen jo loppuunmyyty emmekä saaneet sitä varattua etukäteen. Edes jonottaminen ennen buffan aukeamista ei menomatkalla tuottanut tulosta ja päätimmekin mennä sitten syömään promenaden pihviravintolaan. Siellä kyllä palvelu oli melko hidasta ja tilaamani pippuripihvi oli todella pettymys :( Eevin jälkkärijätskiäkin odotimme varmaan lopussa sen 45 minuuttia! Onneksi sentään lapsille oli jotain viihdykettä ja Eevin aika kului tuota muumivihkosta värittäessä.



Laiva oli tosiaan ihan tupaten täynnä, paljon lapsiperheitä ja Silja clubin leikkihuone tuntui melko ahtaalta. Lisäksi siellä oli jossain vaiheessa paljon myös niitä isompia lapsia, jotka eivät siis kuuluneet siihen 0-4v ikäryhmään jolle huone oli tarkoitettu. Näytti siltä, että osa vanhemmista lykkäsi ne isommatkin lapset vain tuonne ja meno oli välillä melko villiä kun kukaan ei ollut valvomassa. Me emme menomatkalla tuolla paljoa olleetkaan, sillä syömisessä kului useampi tunti ja sitten suunnattiinkin jo muumidiscoon.


Muumidisco osoittautui kyllä Eevin lemppariksi!Eevi on kova tanssimaan kotonakin ja tuolla oli kyllä ihan elementissään. Lopussa äitikin haettiin lattialle joraamaan ja noiden urheilusuoritusten jälkeen maistuikin kaikille hyvin iltapala ja muumien iltahalien jälkeen suuntasimme hyttiin untenmaille. Lapsille oli järjestetty kyllä kivasti ohjelmaa tuolla, aikuisille ei niinkään, mutta itse olin niin naatti, etten olisi mihinkään jaksanut lähteäkään ;)


 Tukka putkella tanssimassa!

Menomatkalla mielestäni laiva keikutti jonkin verran, olen muutenkin aika herkkämahainen, joten ehkä se vaan tuntui itsestä siltä. Uni ei kovasta väsystä huolimatta (tai ehkäpä yliväsymyksestä johtuen) tullut kummallekaan lapselle helposti ja itsekin nukuin tosi katkonaisesti koko yön. Kovin freesinä ei siis aamupalalle noustu. Aamusta suuntasimme sitten Tukholmaan, keskustaan menimme metrolla, johon ostimme liput jo laivalta. Mitään erityistä suunnitelmaa ei ollut, kiersimme perustavaratalot ja muutamat merkkiliikkeet ja sitten kahvittelun saattamana takaisin laivalle. Tukholmassa keli oli kovin keväinen eikä lumesta ollut tietoakaan!

Paluumatkalla saimme varattua pöydän buffan ekaan kattaukseen ja olin kyllä todella tyytyväinen tällä kertaa buffetin antimiin. Parannusta viime kertaan oli kyllä tullut huomattavasti. Syönnin jälkeen itsellä oli järkyttävä  ähky ja liikkuminen mihinkään tuntui ihan ylivoimaiselta. Eevillä ei näyttänyt samaa ongelmaa olevan ja hän kulutti aikaansa pallomeressä pomppiessa, Aatu nukkui rattaissa ja minä vaihdoin kuulumisia blogitutun kanssa. Terkkuja vaan sinne, oli kiva rupatella! Vielä vikat ostokset (lähinnä karkkia!) kaupasta ja tarkoituksena oli suunnata taas sinne muumidiscoon, mutta olimme kaikki niin väsyneitä, että päätimmekin mennä jo hyttiin. Aatulle laivan hälinä oli ehkä vähän liikaa ja hän oli kovin rauhaton eikä meinannut saada millään unenpäästä kiinni. Tästä johtuen myöskään Eevi ei saanut nukuttua ja hytti taisi hiljentyä lopulta vasta puolen yön aikaan.

Kotiin päästyämme olimme reissusta niin rähjääntyneitä, että piti mennä päiväunille...koko porukka ;)
Lasten kanssa reissaaminen on kyllä mukavaa, mutta aika uuvuttavaa niin aikuisille kuin lapsillekin. Eevillä varsinkin on tapana käydä koko ajan vähän ylikierroksilla kun on tiedossa kaikkea jännää ja Aatuun vaikutti kovasti se, että rauhallisia pitkiä päiväunia ei pystynyt nukkumaan kunnolla oikein missään vaiheessa (paitsi Tukholmassa vaunuissa). Muumit tuli kuitenkin nähtyä ja niistä riittää jutun aihetta taas pitkäksi aikaa.

Tämmöisen kuvan sai "laivapaparazzi" napattua musta ja Aatusta ;)

Ja huhuilen edelleen arvonnan voittajaa:
 anonyymi memmu, kurkkaahan edellinen postaus!

Neiti Aurinko ja arvonnan voittaja

 Ihana auringonpaiste!
Tuntuu jo ihan keväältä kun katsoo pihalle, niin jos unohtaa sen, että täällä on -8 astetta pakkasta...
Mut jee, tällä viikolla alkaa jo maaliskuu!!

Kevään tullessa myös ihanat karkkivärit alkavat kovasti houkuttelemaan ja täytyy myöntää että tuollaisten kirkkaiden värien näkeminen kyllä boostaa hyvin omaakin päivää! Ja vaikka aurinkoa ei pihalla näkyisikään niin sisällä meillä on ihan oma aurinko täällä, täynnä virtaa ja aina yhtä eloisana.

My sunshine!


 Täältä tullaaaaan!





On tässä ainakin raitaa kerrakseen!
Näiden kuvien siivittämänä julistetaan myös Geggamoja arvonnan voittaja, osallistujia oli kaikein kaikkiaan 269 kappaletta ja arpaonni suosi tällä kertaa kommentoijaa nro 204 joka on MEMMU!
Anonyymi kirjoitti...
Meille kävis vaaleanpunainen huppari! :)
T: memmu 

Onnea Memmu ja kävisitkö vielä kurkkaamassa Baby Luxin sivuilta haluamasi hupparin koon ja laittaisiko minulle sähköpostilla yhteystietosi ja toivomasi palkinnon osoitteeseen
kaikkimitaolen (ät) gmail.com

Heurekassa

Laittelen näitä reissukuulumisia kahdessa osassa kun kuvia tuli räpsittyä taas niin paljon, ettei näitä varmaan kukaan jaksa yhdessä erässä katsoa ;)

Ennen laivareissua kävimme pyörähtämässä Heurekassa. Omasta käynnistä kyseiseen paikkaan olikin kulunut jo todella pitkä tovi ja oli itsellekin tosi kiva päästä katselemaan mitäs kaikkea siellä taas olikaan. Onhan se suunnattu selkeästi hieman Eeviä vanhemmille lapsille, mutta hyvin tuntui aika kuluvan tuolla Eevilläkin ihmetellessä kaiken maailman vempaimia. Ehkä ne fysiikan lakia uhmaavat ihmeellisyydet eivät neidille ihan kaikki auenneet, mutta oli siellä kovasti puuhaa myös tuollaiselle reilu 3 veellekin. Vempaimista kovasti kiinnostava oli ns. maanjäristyskoppi, jossa siis sai kokea miltä maanjäristys tuntuu. Lisäksi Eevin aika kului hyvin majanrakennuspaikalla ja tietysti niitä jättiläisen huonekaluja ihmetellessä.
Muuten ehkä ajankohta oli vähän huono, sillä hiihtoloma oli juuri alkanut ja paikka oli aika täynnä. Jotenkin olisi kiva kierrellä noita ihan rauhassa, kun oma hermokaan ei meinaa kestää sitä jonottelua ;)


Aivan hirrrveen hirrrveen iso tuoli ja pöytä!

Aatu ihmetteli menoa matkarattaissa..


Eevi olisi kovasti halunnut mennä kuumailmapallon kyytiin ja tietysti sinne trapetsille ajamaan sitä putouksessakin nähtyä polkupyörää. Himpun verran vaan pitäisi vielä kasvaa siihen hommaan.

Tätä leijuvaa palloa ihmeteltiin kovasti, miten se pysyykään ilmassa kenenkään koskematta siihen. Ja sitten pallo viskattiin sinne johonkin muiden kävijöiden joukkoon...

Koko paikan hitti taisi olla tämä iso peli, jossa piti yhdistää kaksi samanlaista ötökkää ja niistä tuli sitten yksi isompi ötökkä.

Miss Pink and Mr. Green

Klima X on näyttely ilmastonmuutoksesta ja elämästä lämpenevässä maailmassa. Näyttelykokemus alkaa vaihtamalla Klima X -saappaat jalkaan ja kahlaamalla näyttelyyn, jonka ovat vallanneet sulava jää ja vesi. Klima X tarjoaa unohtumattoman moniaistisen elämyksen.
(lähde: Heureka.fi)

Sitten vedettiin kumpparit jalkaan ja mentiin ihmettelemään huonetta, jossa oli paljon vettä lattialla. Kauhulla mietin, että mitä jos Eevi sattuu kompastumaan tuolla ja lentää naamalleen, vaihtovaatteita kun ei mukaan tullut. Noh, hiukan reippaan kävelytyylin ansiosta kumppari taisi hörpätä vähän vettä, mutta suurempia vahinkoja ei onneksi sattunut.

Ja loppuun vielä äiti-lapsi otokset ;)



Seuraavaksi höpöttelyä laivalta ja se arvonnan voittajakin!

Kesä, ohoi!

 Terveisiä Tukholmasta!
Reissusta ollaan kotiuduttu ja kivaa oli!
Täältä kun lähtee vaikka vain laivalle, on matkat sen verran pitkiä, että suosista vietämme muutaman välipäivänkin sitten Etelä-Suomessa mummulassa. Matkasta lisää tarinaa vielä myöhemmin, nyt vaikka ekana nämä kassia purkaessa vastaan tulleet ostokset.

Ekat jutut ovat itseasiassa nettiostoksia, mutta tulkoot ne tähän samaan postaukseen.
Totesin tuossa jokin aika sitten, että en ole ostanut itselleni normi vaatteita varmaan puoleentoista vuoteen, lukuunottamatta muutamia alelöytöä ja farkkuja. Raskausaika meni äitiysvaatteissa, sen jälkeen käytössä ovat olleet imetyspaidat ja perus trikoopaita+neuletakki viritelmät, joiden kanssa imettäminen on helppoa. Aatua imetän edelleen, mutta samat vanhat vaatteet alkavat jo hiukan tökkiä, kevän uusissa mallistoissa on tullut vastaan niin monta kivaa juttua, että päätin pari niistä kotiuttaa.

Se taisi olla Riikan blogista kun luin, että Viivi&Viktor nimiseen kauppaan on tullut myyntiin Hilfigerin naistenvaatteita. Löysin heti mallistosta useamman kivan jutun itselleni. Mulla on aika tylsä tyyli ja en innostu kovinkaan herkästi uusista muotivillityksistä, pillifarkutkin löysin vasta kun muut olivat kulkeneet niissä jo about 3 vuotta (paluuta tavallisiin ei tosin ole ollut). Ostan siis usein tuttua ja turvallista, samoilta merkeiltä ja samoja malleja. Mustaa, harmaata, sinistä ja valkoista. Siinä pääsääntöisesti vaatekaappini sisällön värit. Usein sitten pidänkin ostamiani juttuja todella paljon ja kauan, toki joitain huteja on matkan varrella tullut, mutta näin vanhemmiten omat jutut on selkeästi löytyneet.



 Itselleni nappasin tämän ohuen neulepaidan sekä ekassa kuvassa näkyvän pikeemekon. Mekon kanssa on nyt pohdinnat päällä pitäisikö se vaihtaa kokoa pienempään. Mekko on samaa kokoa kuin neuletakki (joka oli just sopiva) mutta olen nyt kyllä myös hoikemmassa kunnossa kuin normaalisti tämän imetyksen vuoksi ja olisi kiva, ettei mekko sitten myöhemmin ole mikään makkarankuori, mutta ei kuitenkaan liian löysäkään saisi olla. 
Itselle on muodostunut hiukan ongelmaksikin tämä imetys, sillä painoni tippuu koko ajan Aatun viihtyessä rinnalla todella hyvin ja vaikka kuinka yritän syödä jättiannoksia ja ihan pakostakin (joopa joo!) suklaata ja kaikkia herkkuja, mutta paino vain tippuu. Eeviä imetin 6kk ja sen aikana paino laski -5kg alle normaalipainoni, tosin imetyksen loputtua palauduin takaisin omaan kokooni. Nyt taas painoa on lähtenyt ennen raskautta olevasta painosta kohta melkein 10 kg ja koska olen muutenkin aika pienikokoinen, on nykyinen painoni mielestäni jo liian alhainen ja ottaisin mieluusti takaisin sen 10 kg heti jos saisin. Joidenkin mielestä varmasti aika turha ongelma, sillä usein ongelma on ihmisillä päinvastainen, mutta itseä on alkanut jo häiritsemään selvästi törröttävät luut, jotka eivät omaan silmääni näytä nätiltä ja en tunnista peilistä itseäni. Mitään ylimääräistä urheilua en voi harrastaa, sillä se taas kuluttaisi aina vaan enemmän. Alkaa olla jo ikävä salille ja kaipaan sitä normaalia kroppaani.  Noh, toivotaan että tilanne palautuu lähtöpisteeseen imetyksen loputtua.


 Tässä vielä sovituskuvaa, tykkäsin mallista ja pehmeästä materiaalista tosi paljon.

 Eevi sai tyttöjen puolelta samaa tyyliä pikeemekon, nämä pikeet on joka kesän lemppareita ja ahkerasti käytössä. Hello Kitty laukku on neidin Tukholmasta valitsema. Tilasin nyt ensimmäistä kertaa täältä Viivistä&Viktorista ja täytyy antaa iso plussa tosi nopeasta toimituksesta! Jään vielä pohtimaan oman pikeemekkoni kohtaloa...

 Kevääksi ostoslistalla on ollut uusi trenssi, viime vuonna ison mahan kanssa ei tullut hankittua mitään edes alennusmyynneistä. Nyt löysinkin kivan tummansinisen tyköistuvan trenssin zarasta. Takin takana on vielä laskokset ja se istui kyllä kivasti päälle ja materiaali ei ollyt yhtään tönkköä, kuten joissain katselemissani takeissa oli.


Laivalta ostin itselleni vielä uuden laukun ja saman merkin huivin. Tätä laukkua katselin jo kuukausi sitten Seinäjoella, mutta normihinnalla se jäi vielä kaupan hyllylle. Annin kanssa oli tästä puhetta ja hän vinkkasi, että samaa oli ollut myös laivalla myynnissä ja siellä se oli myös hiukan mukavemmalla hinnalla. Menin heti ko. liikkeeseen katsomaan ja onneksi vielä yksi oli jäljellä minulle! Mukana kun kulkee usein iso hoitolaukku, on tarvetta ollut jollekin pienemmälle veskalle johon saisi avimet, lompakon ja puhelimen ja tässä se nyt on. Sininen polka dot huivi oli rakkautta ensi silmäyksellä, menee niin monen kanssa ja onhan se aika kesäinen. Samaa oli myös beigenä, hiukan oli valinnan vaikeutta, mutta valitsin (taas) sen tutun ja turvallisen.

Että semmoiset kesävermeet äidille. Reissusta ei tullut ostettua lapsille yhtään vaatetta, mutta itselle kerrankin sitten senkin edestä. Palailen tosiaan reissukuulumisiin vielä ja arvonnan voittajakin selviää ensi viikolla. Tänään on vielä puoleen yöhön asti aikaa osallistua, ihan hurja määrä onkin kommentteja sinne jo tullut, kiitos vaan kaikille!

Ps. Joitain loppuale viestejäkin on tullut mailiin tässä viikon aikana.
My Cinnamon Girl merkillä nyt kaikki -60% ja -70% niin kauan kuin tavaraa riittää.
Ticket to heavenin omassa nettikaupassa on myös loppuale ja outlettiin siirretty uusia tuotteita.

Ja hei, päivittyykö tämä blogi muiden lukuluetteloon normaalisti?Jotain häikkää taas bloggerissa ja näyttää olevan vain 12 tunnin viive näissä päivityksissä..huoh..

Mä tahtoo veivaa veivaa




Pirtsakkaa perjantaita!

Kukkulan kuningatar

 Teimme tuossa viikonloppuna takapihalle pulkkamäen.
Lunta on täällä taas tullut ihan kiitettävästi ja kun koko terrasilta kolattiin lumet alas, oli pulkkamäki aikalailla valmis. Hah, jotain hyötyä siitä, että terassi ei vieläkään ole valmis ja kaiteet puuttuvat ;)
Talomme on kallion päällä ja terassilta tuohon maastoon on pudotusta jonkin verran, joten siinä olikin mäki jo puoliksi valmiina. Pihalla vierähtääkin nyt helposti tunti jos toinenkin mäenlaskussa, itsestä tosin alkaa tuntua, että olenkohan jo vähän liian vanha siihen puuhaan kun häntäluu huutaa hoosiannaa pienestäkin möykystä matkalla.

 "Vielä yksi lasku" sanoi Kukkulan Kuningatar
 ....jo kymmenennen kerran peräkkäin.

Muutama kuva myös kameran kätköistä joltain toiselta ulkoilureissulta.
Joo, tässä siis hiukan pieleen mennyt aleostos, jonka piti olla sopiva vasta ensi vuonna.
Noh, aina ei voi voittaa ;)


Makuuhuoneessa on menossa täysi myllerrys kun yritän pakkailla noita muksujen tavaroita.
Joka paikassa  pyörii joku vaatenytty ja aina vaan pitää muka muutama juttu vielä lisätä ja jos sittenkin sitäkin tarvittaisiin....Ja lopuksi sitten saisi karsia puolet pois. Ominen tavaroiden pakkaaminen onkin niin helppoa näihin verrattuna.

Tänään tuli postissa Eeville tilaamani geggamojan setti ja sekin pääsee heti mukaan, Aatulla vastaava olikin jo aikaisemmin. Nuo on kyllä mielestäni tosi reilua mitoitusta jos joku pähkäilee, toisaalta lahkeissa ja hihoissa on ne resorit eli niitä kääntämällä käyttöikä on aika pitkä.


Muistakaa osallistua edellisen postauksen arvontaan, aikaa osallistua siis 24.2.2011 saakka ja se -25% alekoodi oli voimassa sinne 21.2.2012 asti.

Arvonta ystävänpäivän kunniaksi!

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!

Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille!
Sain pari päivää sitten yhteydenoton babylux kaupasta ja minulta kysyttiin haluaisinko järjestää lukijoilleni arvonnan ystävänpäivän kunniaksi. Ilman muuta halusin, ja tässäpä se nyt tulee!

Palkinto on mielestäni superkiva:
Arvonnan voittaja saa valita haluamansa Geggamoja zipsweaterin tai housut Babyluxin valikoimasta.
Kevään uutuusvärit ovat saapuneet ja tarjolla on mm ihanan hempeää vaaleanpunaista sekä raikasta sinivalkoista. Arvontaan voivat osallistua kaikki ja kaikille on jaossa yksi arpa.
Anonyymit kommentoijat muistakaahan vain keksiä erottuva nimimerkki!
Arvonta päättyy pe 24.2.2012
Minullahan on käytössä tuo kommenttien valvonta, koitan aina välillä käydä hyväksymässä jättämiänne kommentteja, mutta perille ne varnasti tulevat älkääkä hätääntykö vaikkei niitä heti näy.




Mitäs teidän pitää sitten tehdä?
Ei muuta kuin käykää kurkkaamassa täältä värivaihtoehdot ja kirjoittakaa kommenttilaatikkoon halusitteko palkinnoksi hupparin vai housut ja missä värissä.
 

Ja lisäksi Babulux tarjoaa aika huikean alekampanjan, joka koskee KOKO kaupan valikoimaa (ei kuitenkaan Outlet tuotteita) !
Eli 21.2.2012 asti on voimassa -25% alennus kaikista kaupan tuotteista koodilla "eeviskäinen"
Koskee myös lapsen omalla nimellä tilattavia tuotteita.
Toivottavasti tästä alekoodista on iloa teille, mietin kun juuri oli lukija-alekampanja, että onko liikaa jos heti perään toinen, mutta prossa on aika hyvä, joten ajattelin että ette te varmaan pahastu ;)

Tässä hiukan jotain mitä valikoimista löytyy.
Itse hyödynsin myös alen ja aika raidallinen paketti on meille tulossa ;)
Kauppaan on tulossa myös Nova Starin uutuuksia, ihan varmuutta ei ole ehtivätkö ne alekoodin aikana, mutta kannattaa käydä kurkkimassa vielä myöhemminkin jos ne kiinnostaa.


Kiitos teille virtuaaliystäville kun vierailette täällä ja piristätte kommenteillanne minunkin päivääni ♥

Siistimpään menoon


Äh, en halunnut jättää tuota omaa avutumistani tänne roikkumaan pariksi viikoksi "etusivulle",
mukavampi jättää joku iloisempi juttu tänne ja lähteä hyvillä mielin reissuun!Luonnoksista nappasin tänne tämän meidän kevään siistimmän setin sovittelupostauksen. Meillä Eevi tykkää sovitella vaatteita, ehkä vähän liikaakin. Musiikkia kuunnellessa pitää laittaa tanssivaatteet, kokkaillessa omat jutut ja joskus ollaan menossa "Kirpokselle" lomalle ja päälle kiskotaan hellehattua ja aurinkolaseja. Kivoimmat kuvat tulevat aidoista tilanteista, leikkien keskellä, lapsen huomaamatta. Ne parhaat kuvat. Joskus sitten koitetaan napsia näitä sovituskuvia semmoisista jutuista, joita ei käyttöön voi ottaa vielä, mutta kiva olisi tietää mahtuuko ne päälle sitten kun ajankohta on sopiva. Eihön noista pakko kuvia olisi ottaa, mutta paremmin noissa sovituskuvissa sitten näkyy sinnekin päin millainen joku juttu on oikeasti vrt. kaupan katalogikuviin.Näitä tehdään leikin kautta, Eevi tykkää kovasti kaikista roolileikeistä ja on innokas keksimään tarinoita. Tässä oltiin välillä "Irolssin" esiintyjiä lauluina mm "Tuiki tuiki tähtönen" ja "Ämsee koppakoppakoppakuoriainen".

On kiva, että kevääksi on joku siistimpikin setti esim kyläilyreissuille.
Sovitin Eeville huutiksesta löytynyttä hattaranvaaleanpunaista takkia ja siihen sopikin viime vuotisen valkoiset asusteet oikein hyvin. Crocsin ale-tennarit olivat mielestäni hirrrveen hirrveen söpöt ja kokokin osui nappiin (27).


Ja sitten ne Eevin siistimmät kengät, joista mainitsin silloin aikaisemmin. Viime vuonna alesta ei löytynyt oikein mieluisan värisiä nilkkureita ja samoja pinkkejä en meille enää täksi kevääksi halunnut. Tilasin siis nämä Anguluksen venykenilkkurit, värikin oli lopulta se mikä Pikkujalkoihin oli alunperinkin tilattu, nimi vain oli muistettu väärin. Eli nämä ovat nyt väriltään dusty purple, tuollaiset aavistuksen lilaan taittavat harmaat. Kaupan sivuilla taitaa värinä olla harmaa, mutta tosiaan ovat vähän sellaiset murretun sävyiset. Edessä olevat pilkut ovat kultaiset ;) Sopivat hyvin myös racoonin lilan sävyn kanssa.


Nämä Anguluksen nilkkurit ovat mielestäni selkeästi löysempää mallia kuin Bisgaardit ja näissä on myös korkeampi lesti. Nämä menivät Eevin jalkaan ihan sujahtamalla ja itse puettuna, viime vuoden bisgaardit kun olivat sen verta tiukat kuminauhan kohdalta, että itse Eevi ei silloin niitä saanut jalkaan, ainakaan aluksi. Nämä mielestäni sopivat myös hiukan pulleammalle jalalle ja pohkeelle.


Tuntuukin jo ihan keväältä kun pakkasta on vain  -4 astetta :)

Se kamala tunne..

Olen taas pitkästä aikaa saanut tuntea anonyymien, verbaalisesti lahjakkaiden (joskin ehkä hieman huonon tapakasvatuksen saaneiden ihmisten) raivoa täällä. Nämä "mukavat" kommentit olen surutta jättänyt lähes kaikki julkaisematta, ehkäpä siitä he ovat vain innostuneet, mutta minkäs teet. Tuntuu jotenkin hassulta, että miksi vieraat ihmiset ottavat tämän niin henkilökohtaisesti. Miksi heitä rassaa jos kirjoitan tai en kirjoita jostain?Miksi minun pitää selittää täällä jotain? Eikö olisi helpompaa heillekin vain jättää tulematta enää takaisin, jos tämä ei enää tunnu mukavalta paikalta? Osasta kommenteista on tullut fiilis, että kommentoija kokee minun olevan ikään kuin hänelle jotain velkaa, en ole täyttänyt hänen "odotuksiaan" tai "kriteereitään". Näihin en voi oikein muuta sanoa kuin, että sori, ei voi mitään. Mielensä kai saa asioista muuttaa jos siltä tuntuu, after all, tämähän on vain blogi!

Blogin sisältöön vaikuttaa hyvin pitkälti sen hetkinen elämäntilanteeni. Joskus juttu luistaa ja voisi kirjoittaa ummet ja lammet, joskus taas tuntuu ettei saa ajatuksiaan kasattua paperille järkevästi, vaikka jotain sanottavaakin ehkä olisi. Ja joskus taas asia on sellainen, etten halua sitä täällä jakaa, jaan sen sitten ystävieni kesken. Joskus tekee mieli katsella vain kuvia, vinkata jostain. En minä yleensä sen enempää ajattele asiaa. Ja se tässä bloggaamisessa on ollut itselle aina se paras juttu, ettei tarvitsisikaan miettiä, vaan saisi tehdä vain fiiliksen mukaan. Sisältö saattaa olla mitä vain, mutta mun tapauksessa se usein liittyy jotenkin suloisiin lastenvaatteisiin tai tähän perhe-elämään muuten.

Tämä ei kuitenkaan ollut varsinainen aiheeni viitaten otsikkoon eikä tästä nyt enempää, piti vain vähän tuulettaa omaakin päätäni näiden ajatuksien osalta ;)

Kuvat eivät liity tekstiin kyllä mitenkään ;)


Niin siis se kamala tunne.
Muistan, että samoin kävi silloin kun Eevi oli pieni. Hiukan ehkä pienempi kuin Aatu nyt.
Tässä yksi ilta olimme kaikki kotosalla, vietimme ihan normi-iltaa ja Eevi taisi puuhata jotain omassa huoneessaan ja Aatu möyri lattialla järsien jotain muovista palikkaa. Yhtäkkiä Aatu alkoi yskimään, hänellä on ollut hiukan flunssaa ja on yskinyt muutenkin ja ollut tosi nuhainen. En asiaan aluksi kiinnittänyt oikein huomiota kun se oli ihan sitä "normaalia" yskää, mutta yskiminen vain jatkui ja jatkui ja nostin pojan syliini. Hän selvästi kakoi jotain kurkustaan ja minä yritin katsoa näkyikö suussa jotain. Ei näkynyt.

Aatu alkoi vähän yökkimään ja tässä vaiheessa minä aloin jo hakkaamaan hänen selkäänsä, koska olin aivan varma, että nyt hän tukehtuu. Mies otti Aatun välillä ja käänsi hänet pää alaspäin ja jatkoi selkään hakkaamista ja minä menin hätääntyneenä jo etsimään puhelinta. Katsoin kohtaa, jossa Aatu oli lattialla ollut ja hänen järsimäänsä lelua, olisiko siitä voinut irrota jotain tai lattialle tippua jotain, joka oli mennyt kurkkuun. Kyseessä oli ihan yhdestä palasta tehty muovinen palikka, jossa ei ole mitään irtoavia osia. Aatun edelleen yökki ja suusta tuli sylkeä ja limaa ja tässä vaiheessa päätettiin, että nyt soitetaan ambulanssi. Minä olin juuri pari päivää aikaisemmin siirtynyt kosketusnäytöllisten puhelinten aikakaudelle ja paniikissa en meinannut löytää puhelimesta mistään niitä näppäimiä mistä valitaan numerot. Kädetkin tärisivät ja mielessä vilisi miljoona ajatusta yhtäaikaa. Mietin kauanko ambulanssilla kestää tulla tänne, ehtivätkö he ajoissa. Mietin, että täytyy juosta naapuriin, jossa asuu lääkäri, onkohan hän kotona. Kummallista miten sitä ehtiikin miettiä muutamassa sekunnissa noin montaa asiaa.



En lopulta ehtinyt soittaa ambulanssia kun mies sanoi, että nyt taisi helpottaa. Aatu oli kovin hengästynyt, mutta hengitti vihdoinkin kunnolla, joskin taisi raukka olla hiukan ymmällään tilanteesta. Hän katsoi meitä pitkään (molemmat olimme varmaan todella järkyttyneen näköisiä) ja purskahti nauramaan! Voih, se nauru oli ehkä parasta mitä olen koskaan kuullut! Poika taisi olla myös hiukan ihmeissään äidin antamasta tuhannesta suukosta ja koko loppuillan hellittelystä. Meille ei selvinnyt mikä sinne kurkkuun oli mennyt ja oliko todellisuudessa mikään vierasesine ollenkaan. Aatu kun oli siis todella nuhainen ja mietimme, että jos hän on jotenkin sitä limaa niellyt väärään kurkkuun tms. Ajattelin, että pitäisikö käyttää varmuuden vuoksi kuitenkin vielä lääkärissä, mutta loppuillan Aatu oli ihan normaalivointinen ja hyväntuulinen, joten emme sitten vieneet häntä näytille. Ja todellisuudessa koko tilanne ei varmasti kestänyt kovinkaan kauaa, mutta itsestä se tuntui kestävän ikuisuuden.

Samanlainen tilanne oli siis Eevin vauva-aikana kun hän oksensi iltapuurot ja veti oksennusta jotenkin väärään kurkkuun ja meni hetkeksi ihan veltoksikin. Minulle jäi siitä jotkut kamalat traumat tuota tukehtumista kohtaan ja muistan kun olin ihan neuroottisen tarkka noista syömisistä pitkän aikaa ja aina kun vähän ruokapöydässä yskäistiin, niin säpsähdin, että nyt se taas tukehtuu. Ja en voi sille mitään, mutta tuo tukehtuminen on ehkä se mitä pelkään eniten, että lapselle voi sattua. Nämä tilanteet ovat jotenkin jääneet niin elävästi mieleen, se pelko ja huoli ja se avuttomuus.



Eipä sitä kiireen keskellä aina muista kuinka pienestä kiinni kaikki voi loppupeleissä olla.
Ensin ollaan kotona kaikki normaalisti ja seuraavassa hetkessä pelkäät enemmän kuin koskaan.
Jälkeen päin tulee aina mietittyä, että miten onnekas sitä voikaan olla. Kuinka kaikki olisi voinut muuttua ihan silmänräpäyksessä, koko elämäni voisi tänään olla toisenlainen. Tyhjempi.
Joskus ihan ahdistaa kun ymmärtää elämän haurauden ja sen, ettei siihen voi itse vaikuttaa. Täytyy vain luottaa, että joku/jokin jossain olisi suunnitellut sen päättyväksi vasta paljon myöhemmin.

Me ollaan kuitenkin kaikki täällä, terveinä, onnellisina.
Alkutekstin anonyymitkin ovat kirjoituksen jälkeen muuttuneet joksikin aivan naurettavan pieniksi murheen murusiksi, enkä niillä päätäni jaksa enää edes vaivata.

Olen vain niin iloinen, että me ollaan kaikki täällä! Nyt seuraa hetkisen hiljaisuus täällä kun tiedossa on pieni reissu ja sen suhteen on miljoona asiaa vielä tekemättä. Ensi viikko onkin suurilta osin vielä reissun suunnittelua ja pakkailua ja palailen taas sitten jahka pääsemme normiarkeen taas kiinni.



Moi moi!

Petit by Sofie Schnoor SS12

 Tehdessäni tilausta pikkujaloista puheeksi tuli kevään Sofie Schnoorin mallisto. Merkin tähtitennarit ovat olleet parhaimmat kengät mitä meillä on ollut ja niitä onkin meillä ollut jo useammassa koossa. Kuulin, että tänä keväänä tähtikengistä olisi tulossa kaunis peach metallic sävy, joskin noita ei vielä ole jälleenmyyjille saapunut. Kävinkin sitten kurkkimassa merkin sivuilla josko siellä olisi nähtävillä kyseistä kenkää. Sitä ei löytynyt, mutta paljon muuta kyllä. Kuvat ovat lainattu merkin kotisivuilta ja mallisto on nähttävissä täällä.

 Vaatepuolella nousussa näyttäisi olevan maanläheiset värit. Kuvassa olevan tytön housut näyttävät tosi kivoilta!





 Kenkäpuolelta löytyy mm tällaisia.



 Käsittääkseni tässä kuvassa olevan sandaalin väri on juurikin se peach metallic ja näyttää kyllä kivalta. Kuulemma tämä väri on noussut hitiksi muualla maailmalla!
 Tähtitennareita on tulossa myös violettina ja mustina. Violetti sopii varmaankin kivasti kevään racoonin vaatteiden kanssa.
 Nämä tenskut voisin nähdä kyllä Aatulla, tosin taitaa olle ettei näitä tehdä tarpeeksi pieninä meidän tarpeisiin.



 Saapas ja nilkkuripuolella on tulossa hopeaa ja konjakkia.

 Josko jotain kivaa jäisi sitten vaikka aleen meitä odottelemaan!