Unta palloon!

Tai sitten ei.
Nyt täällä olisi hyville neuvoille tarvetta!

Kyse on siis Aatun nukuttamisesta, tai sen nukuttamisen vaikeudesta. Voi kuinka kateellinen olenkaan teille, joiden lapsukaiset saa vain kantaa sänkyyn ja nukkua posottavat aamuun asti! Itse en ole kohta neljään vuoteen nukkunut kokonaista yötä (pois lukien muutamat kerrat kun lapset ovat olleet yökylässä). Eevi on aina ollut ja on edelleen levoton nukkuja ja heräilee yhä öisin. Milloin on peitto huonosti tai sitten muuten vain höpöttelee unissaan, vaikka nukkuukin eri huoneessa niin höpötys ei ole mitään hiljaista vaan itse herään siihen. Mitään painajaisia ei yleensä näe, mutta ne normiunet taitaa olla aika vauhdikkaita kun ei meinaa sänky piisata. Yhtenä yönä kuului hirveä mekkala ja mies meni katsomaan mikä siellä on hätänä. Vastaus oli "Mun unilelu on liian suuri!" Jep, klo 04.30 aikaan heräsi tällaiseen ongelmaan ja ei muuta kuin vaihtamaan pienempään.

No joo, mutta siis Aatuun. Aatu on nyt jo jonkin aikaa nukkunut omassa pinnasängyssään ja yleensä hän menee nukkumaan siinä klo 21 aikaan ja vien hänet sänkyyn. Hetken aikaa pidän kädestä kiinni ja alle viidessä minuutissa kuuluu tasainen tuhina. Helppoa, eikö? Tässä vaiheessa yleensä hihkun riemusta kuinka helposti tämä menikään ja otan hyvän asennon sohvalta ja nautin siitä kuuluisasta omasta ajasta.

Oikeastaan tasan klo 21.30 kuuluu kitinää. Aatu seisoo sängyssään.
Lasken hänet makuulleen ja käyn omaan sänkyyn makoilemaan ja pidän häntä kädestä. Hänellä on raivostuttavan ihana tapa hipsutella sormillaan omaa kättäni ennen nukahtamista, silloin kun kynnet ovat päässeet pitkäksi, ei tämä tosiaan ole kovin mukavaa. Hän puristaa pienellä nyrkillään etusormestani kaikilla voimillaan ja juuri kun luulen unen taas tulleen ja ajattelen varovasti vetäväni sormeni pois, tarraa hän taas siihen kiinni kuin sika limppuun. Näin mennään mon-ta kertaa.

Päätän odottaa vähän enemmän, että hän varmasti olisi kunnolla nukahtanut. Hahaa, saan sormeni vedettyä pois ja seuraava mission impossible on koittaa päästä sängystä ylös äänettömästi. Kiroan tässä vaiheessa, että miksi helkkarissa jätin jalkaani nämä kahisevaa materiaalia olevat housut, shuh shuh shuh, vedän itseäni sänkyä pitkin kuin joku kastemato. Ei mitään, poika nukkuu. Toinen kompastuskivi on se varsinainen nouseminen sängystä. Sängyn reunalla on yksi kohta, joka aina narahtaa, kun siitä kohtaa nousee. Mietimietimieti, mikä kohta se oli? Nrrrr. Jep, just tuo! Ja poika on ylhäällä taas!

Nukuttaminen on itsestä niin turhauttavaa. Vaikka toisaalta ymmärrän sen, että onhan se turvallista nukahtaa kun äiti on siinä vieressä. Samalla se on itsellekin lohduttavaa ja hellyyttävää, olen noin tärkeä. Samalla taas rasittavaa ja sitä itsekkäästi ajattelee, että kumpa ehtisin tänä iltana edes hetken aikaa huilata. Ilman, että kukaan on mitään vailla, saisin olla vaan. Välillä koen paskamutsifiiliksiä siitä, miksen nauti tästäkin hommasta, miksi tämä tuntuu niin työläältä. Oman lapsen nukuttaminen. Hyvä äiti varmaan nauttisi tästäkin kaikin rinnoin.

Huomaan muuttuvani kiukkuiseksi kun nukuttaminen venyy. Mies tulee yleensä siinä jossain vaiheessa nukuttamista kotiin, kolauttaa tietysti oven liian lujaa kiinni (omasta mielestäni). Alkaa laittamaan iltapalaa, älä nyt helvetissä lämmitä mikrossa mitään! Pling, mikron kello kilahtaa ja pieni käsi etsii taas äidin kättä hätääntyneenä. Koko ajan oma turhautumiseni kasvaa ja kun ehkä jossain vaiheessa suoriudun hiipivän tiikerin tavoin alakertaan, olen kaukana leppoisasta, kiukkuinen kuin ampianen.

On se kumma miten vaunussa nukkuessa yllä pörräävät suihkukoneet eivät saa aikaan minkäänlaista reaktiota, mutta appajee kun sänky pikkasen narahtaa, niin jo ollaan tikanpoikana ylhäällä. Lasken hänet taas makuulleen ja aloitan homman alusta. Yleensä tässä vaiheessa nukahdan itsekin, kahinahousut ja huppari päällä ja unenpöpperössä potkin niitä sitten keskellä yötä pois päältäni. Jos sinnittelen hereillä siihen asti kun Aatu oikeasti nukahtaa, huomaan kellon olevan jo lähempänä yhtätoista! Mikä oma aika?

Nukkumaan laittamisesta onkin tullut melkoinen operaatio. Kaikki pienetkin yksityiskohdat on otettava huomioon. Muista vaihtaa housut, varo sängynreunaa, varo narahtelevaa lattiaa. Älä hengitä. Kohta varmaan rupean rasvaamaan tuota sormeani, että saisin sen helpommin ujutettua sieltä kädestä irti.

Eevillä oli aikoinaan sellainen unirätti. Se piti laittaa aina naaman päälle ja uni tuli helposti. Aatulla ei ole mitään tuollaista "turvaa", voisiko tuo johtua siitä? Olen koittanut hänellekin tuputtaa sitä rättiä tai jotain nallea, mutta ei kelpaa muut kuin äidin käsi. Myydäänköhän look-a-like ihmiskäsiä missään?

Unikoulusta minulla ei ole kokemusta. Meidän tapauksessa Aatu kyllä nukkuu omassa sängyssään, kunhan siinä vierellä on joku. Ja jos lähden pois huoneesta niin, että hän näkee sen, alkaa hän huutaa välittömästi. Eikä loppua tule ennen kuin menen takaisin. Miten tuossa sitten pidennät sitä tarkistusväliä (kuten jossain unikoulussa taidetaan tehdä) kun toinen huutaa heti? Itse en ole näihin yhtään perehtynyt, mutta sitä "huudattamista" en halua kokeilla. Jotenkin ajattelen, että sängystä tulee sen myötä vain joku kamala paikka ja kohta häntä ei saa sinne ollenkaan. Isompien kohdalla tämän tavallaan hyväksyn, Eevilläkin oli yhteen väliin vaihe, että huusi vaikkei mitään hätää ollut ja se loppui sillä kun hetken aikaa oltiin reagoimatta eikä menty siihen leikkiin mukaan. Ja tähän vielä, että en ole siis vielä yhtään perehtynyt näihin termeihin ja aion nyt vähän googlailla, ja omassa mielessä on tuosta "huudattamisesta" tietynlainen mielikuva, onko se sitten käytännössä noin kamalaa kuin tuo termi, sitä en tiedä, mutta toki sen ymmärrän, että varmasti näissä muutoksissa sitä itkua tulee lapselta ja se kuuluu asiaan.

Ja päiväunille vaunuun nukahdetaan hyvin, ilamn mitään nytkytystä ja nukuttamista. Onkohan pinnasänky jotenkin liian iso ja turvattoman oloinen. Unipusseja meillä ei ole koskaan ollut, mutta pitäisiköhän sellaista kokeilla, vai onko se enemmän vastasyntyneiden juttu?

Auttakee!
 
EDIT:
Te olette mahtavia, kiitos!Kiitos kun tsemppaatte ja jaatte kokemuksenne ja hyvät vinkit. Joskus sitä vaan on pisteessä, että tavallaan tietää mitä pitää tehdä, mutta ei jotenkin osaa tehdä sitä ennen kuin joku sanoo. Ymmärsiköhän kukaan? Ja itsekin koen helpommaksi antaa vinkkejä muille kuin sitten oikeasti itse toteuttaa niitä mitä pitäisi, jotenkin sitä kangistuu kaavoihin ja ei näe enää niin selkeästi.

Viikonloppua kuvina

















Nyt olisi pari viikkoa aikaa suunnitella Aatun juhlia ja koittaa saada tämä koti siihen kuntoon, että tänne kehtaa vieraita pyytää. Täällä tulee varmaankin hiljenemään kesän myötä muutenkin, valitettavasti kommentointi muidenkin blogeissa on jäänyt nyt tosi vähäiselle.

Ihanaa kesää kaikille ja palaillaan kun ehditään!

Kesä on kiva ja muutama alekoodi

Perjantaiksi tänne oikein kunnon kuvapläjäys!
Kesä tosiaan on niin kiva. Eilen(kin) vietettiin koko päivä takapihalla, pakattiin eväät ja viltti mukaan ja otettiin iisisti. Molemmat lapset jopa nukkuivat yhtäaikaa päiväunet ja itse ehdin myös oikaista tuohon viltille lukemaan noita kauan kauan sitten tulleita aikakausilehtiä, tulipahan kerralla tsekattua muutaman kuukauden numerot ;) 

Aurinko on kyllä petollinen nyt, oman nahkani ehdin jo kärstätä, vissiin vähän huonosti tuli itselle laitettua sitä rasvaa. Tässä kodissamme pidän tosi paljon tuosta takapihasta (jos ei lasketa epäonnistunutta nurmikon kasvatusyritystä), isosta terassista (joka ei edelleenkään! ole täysin valmis) ja etenkin siitä, että tuonne paistaa aurinko ihan koko päivän.



 Eväiden kimpussa tietenkin heti kun saatiin viltti suoraksi ;)
Mini rodinit/ Oii.se



 "Ohhoijaa, saisko sitä vettä tänne pikkuhiljaa??"
Aatu sai synttärilahjaksi tuollaisen autonmallisen uima-altaan, tähän kuuluu myös katto ja se onkin tosi hyvä juttu kun siitepölyä leijailee täällä ihan älyttömästi ja muutenkin puista tippuu aina roskat altaaseen.

 "Mä en ainakaan jaksa enää odottaa..."

 "No mut mikäs täs on odotellessa, mä ainakin rupeen syömään!"


Ja sitten iltapäivällä uusiksi!

 Ajankohtaista taukolukemista: Mauri Kunnaksen Joulu :D

Mun rakas pieni kesämies ♥

Ja tosiaan laitan tähän samaan muutamat alekoodit. Näistä piti laittaa jo aikaisemmin eri postaus, mutta yhdistetäänpäs nyt vaan tähän.

Sain My Cinnamon Girl merkiltä sähköpostia jo alkukeväästä olisinko halunnut meille kesämallistosta jonkun vaatteen. Tykästyin kovasti siihen pilkkumekkoon, josta joskus aikaisemmin bloggasinkin, mutta sitä ei valitettavasti ollut saatavilla. Minulle lähetettiin tilalle tämä Mimi jumpsuit tuossa kukkakuosissa. Täytyy sanoa, että silloin pressikuvien perusteella en tainnut tätä kahta kertaa edes katsoa. Jotenkin ajattelin, että tämä olisi sellaista hieman koppuraista puuvillaa, joka olisi aina rypyssä ja ei niin kiva päällä. Kun avasin paketin, yllätyin kyllä positiivisesti! Haalari onkin ohutta ja joustavaa trikoota ja oikein kivan tuntuinen ja lisäksi mielestäni kovin kauniskin. En ole aikaisemmin oikein kukkakuoseista ikinä perustanut enkä usko, että niitä meille kuitenkaan enempää eksyykään, mutta tämä on kyllä kiva piristys meidän kesäjuttuihin ja sattui tuo kenzon lierihattukin sopivan tämän kanssa ihan täydellisesti. Kiitos kovasti! Haalari tuli meille jo reilu kuukausi sitten, mutta postaaminen vähän jäi. Nyt sainkin sitten napattua jo muutamat kuvat ihan in action!

~Mimi Jumpsuit~

My Cinnamon Girlin nettikaupassa on nyt -30% ennakkoale koodilla "presale"
Alennuskoodi on voimassa 4.6.2012 asti.

*******

Ja toinen blogin kautta saatu kiva paketti sisälsi Silverjunglen kesämallistosta asut lapsille.
Valitettavasti näistä ei omia kuvia vielä ole, mutta lapset saivat nuo kahdessa ensimmäisessä kuvassa näkyvät asut. Aatun saama tähti t-paita oli napakkaa ja hyvän tuntuista trikoota ja erityisen ihastunut olin tuohon Eevin mekkoon, joka olikin hiukan ryhdikkäämpää materiaalia kuin olin alunperin ajatellut. Ei siis ihan perus puuvilla kesämekko vaan materiaali vaikuttaa aika samanlaiselta kuin meillä aikaisempina vuosina olleissa Mayoralin juhlamekoissa, joiden laatuun olen ainakin ollut tosi tyytyväinen. Nämä pääsevät päälle nyt viikonloppuna synttärijuhlille ja laittelen vaikka kuvia sitten myöhemmin. Kiitos kovasti suloisista vaatteista, arvatenkin sinivalkoinen on täällä tykätty!



Kuvat silverjunglen kuvapankista

Jos tähdet tai pilkut iskevät niin suosittelen kurkkaamaan tuon Silverjunglen uuden kesämalliston. Siellä on paljon tuota raikasta sinivalkoista, muttä myös suloista karkkivaaleanpunaista ja turkoosia. Itse tykästyin kovasti tuohon pilkkulätsän malliin ja mietin, että se voisi olla kiva vaaleanpunaisena Eevillekin.

Silverjungle tarjoaa blogini lukijoille -20% alennuksen tilauksen loppusummasta koodilla "blogi20"
Alennus toimii yli 20 euron tilauksiin eikä koske settejä.
Alekoodi on voimassa 3.6.2012 saakka.
Ja tässä vielä linkki merkin nettikauppaan.

Onko moni jo ehtinyt tilata näiltä kahdelta merkiltä? Millaisia juttuja löytyi teidän kesään?

Hermo kireellä

Saako välillä valittaa?
Mua ärsyttää itsessäni suunnattomasti kun olen välillä niin hermoheikko.
Nyt jotenkin se on korostunut vielä entisestään kun meneillään on kaikkea tämä arjen lisäksi. Remppa ja sen myötä koko huusholli on sekaisin. Miehen pitkät työpäivät, jolloin paljolti arki pyörii mun vastuulla.Tämä alku taas tuntuu vaikemmalta kun on tottunut siihen, että molemmat ovat mukana näissä arjen jutuissa. Kohta se helpottaa, niin se on tehnyt ennenkin. Omat treenit ja pelit (ja vaikka todella todella nautin pelaamisesta ja innoissani sinne aina lähden) edeltää sitä kuitenkin lasten hoitojärjestelyrumba, tulen iltamyöhään kotiin ja pitäisi vielä tehdä sitä ja tätä ja tota. Koko ajan pitäisi tehdä jotain, tai ainakin siltä tuntuu ;)

Muhun vaikuttaa paljon myös huonosti nukutut yöt. Aatu tekee hampaita ja heräilee joka yö, usein on valveilla parikin tuntia. Eevi saattaa hiippailla aamuyöstä viereemme ja sängyssä koittaa etsiä sopua 4 henkeä. Väsyneenä olen todella kiukkuinen ja oikein harmittaa kun tulee tiuskittua. Eevi osaa myös vetää niistä oikeista naruista ja päivän aikana meillä mökötetään vähän vuoron perään, lopulta kuitenkin pyydetään anteeksi ja halitaan. Joskus tekisi mieli itsekin vain itkeä tirauttaa kun kaikki ei sujukaan niin kuin haluaisi.

Olisi niin mukavaa olla se leppoisa äiti. Semmoinen joka ei stressaisi tekemättömistä jutuista. Joka vain eläisi koko ajan hetkessä ja nauttisi. Joku voi ajatella, että ihan itsehän me ollaan tämä tilanne aiheutettu. Rempat ja muut, kukaan ei pakota muakaan pelaamaan, mutta kyllä siitä saa enemmän kuin se ottaa. Vaikka joutuu vähän järkkäämään hoitokuvoiden kanssa, on se silti niin mukavaa. Remppakin helpottaa kohta ja kesällä on paljon kivoja juttuja tiedossa, on helppo lähteä vaan pihalle ja rannalle, olla vaan. Onneksi tämä kesä tuli nyt, on niin mukavaa istuskella terassilla (omalla, ei baarin :D ), kuunnella hyvää musiikkia ja katsoa kun lapset leikkii.

Joskus tuntuu, ettei kotiäiti saisi valittaa. Oma valinta jne. Miksikäpä se valittamalla paraneekaan, mutta välillä tuntuu olevan kielletty puheenaihe se, että kotona oleminen ei ihan aina olekaan niin leppoisaa. Eikä sillä, oikeasti tykkään olla lasten kanssa kotona juuri nyt enkä muualla haluaisikaan olla. On vain niitäkin hetkiä kun pännii ja kunnolla. Kotona ei tuoksu päivittäin pulla eikä se arki ole aina niin kivaa. Ainakaan meillä. Onneksi niitä ihania päiviä on kuitenkin paljon enemmän.

Ärsyttää vaan itseä, että miksen osaa olla se "aikuinen". Se, joka osaisi vähän hillitä tunteenpurkauksiaa toisin kuin kohta 4-vuotias. Välillä mietin jääkö Eeville ihan kamalat muistot äidistä, joka aina vaan komensi ja tiuski, vaikka eihän se tietysti aina sitä ole, mutta sillä hetkellä tuntuu siltä ja jälkeen päin kaduttaa. Olisi pitänyt vaan vetäistä henkeä.

Toisaalta ihmisiähän me äiditkin ollaan, ollaanko me liian ankaria itsellemme? Ainakin toisillemme ollaan, usein arvostelemassa muiden valintoja ja tiedetään paremmin. Pitäisi ehkä olla myös armollisempi itselle eikä vaatia liikaa. Lapset eivät välitä onko paikat tip top (tai meidän tapauksessa edes lähelläkään sitä). Koskaan ei ole Eevi sanonut, että täällä pitäisi kuule äiti vähän siivota ;) Hän ei komenna mua täyttämään tiskokonetta tai pesemään pyykkiä. Hän pyytää pelaamaan, leikkimään ja piirtämään. Hän pyytää päästä syliin. Muistaa sanoa, että olen se paras kaveri ja äidin silmäkulma kostuu miettien olenkohan ihan ansainnut aina noitakaan sanoja. Taas lupaan, että nyt mä relaan vähän.

Ja niin teen!
Aamupäiväksi kutsuttiin naapurin lapset meidän pihaan "retkelle". Pakataan oikein eväät ja hiukan Eevikin oli illalla täpinöissään, kiva päivä siis tiedossa! ;)

Niin ja siihen pahimpaan *tutukseen hyvä musiikki auttaa aina. Tässä yksi suosikeistani tällä hetkellä.
Tätä voi sitten jorailla Eevin kanssa ja sheikata sen kiukun pois ;)

Sinivalkoista





Tulihan se kesä tänne meillekin, jotenkin muka taas niin yllättäen, että eilen vasta pikapikaa kävin kollaamassa kesävaatelaatikosta jotain kevyempää päällepantavaa pihalle. Aina nämä kesän ekat päivät on kyllä itsellä sellaista arpomista mitä lapsille pukisi päälle, isompi jo onneksi osaakin sanoa onko kylmä/kuuma, mutta varsinkin tuon pienemmän kanssa tulee aluksi puettua ihan liikaa.

Kaappiin nakattu siis nuo kesävermeet molemmille, hellehatut ja sandaalitkin löytyivät pienen etsiskelyn jälkeen, ihan liikaa on vissiin tavaraa tuolla komerossa ;)

Sinivalkoinen on se kestosuosikki niin itsellä kuin lapsillakin. Siihen on helppo yhdistää myös muita pirteämpiä värejä. Eevillä onkin paljon vaaleanpunaista, pinkkiä ja turkoosia. Aatulla löytyy lisäksi punaista ja vihreää.

Nappasin samalla muutamat kuvat noista suosikki sinivalkoisista.

Viime kesän Mayoralin mallistosta tykkään edelleen, siitä tuo eka mekko. Oma suosikkini on kuvassa oleva tummansininen trikoinen shortsihaalari. Kuvassa viimeisenä on mummun tuoma Mayoralin kiva rusettitunika, tähän kuului myös tummansiniset legginssit.




Muutama rimpsuhamonen. Tässäkin tuota Mayoralin viime kesän mallistoa, sama setti oli meillä viime vuonnakin pienemmässä koossa. Toisessa setissä benettonin paita& Mim-pin hame.

Aatun kaapilta muutama huppari ja shortsihaalari. Aatun kesävaatteista paljon olenkin ostanut käytettynä ja ihan muutaman jutun sitten uutena.

Mummu toi myös Aatulle kivat kesäpöksyt, zaran valkoiset shortsit joissa on henkselit. Alaosissa muuten on aika paljon farkkua, sopii melkein minkä tahansa kanssa ja kestää konttaamistakin vähän paremmin.


Ja sitten molemmille vähän jotain samaakin!

Nyt vaan nauttimaan auringosta!

Lindexiltä


Mun mielestä Lindexin vaatteissa on tosi hyvä hinta-laatusuhde. Ei tietystikään ihan kaikissa ketjun vaatteissa, mutta eipä se tasainen laatu ole muillakaan merkeillä aina taattua. Livemyymälässä pystyy aika helposti näppituntumalla erottelemaan ne ei niin laadukkaat, esimerkiksi sellaisia ohuita paitoja en yleensä osta kun ne tahtovat menettää muotonsa melko äkkiä. Samoin tummalla pohjalla olevat kuvioinnit haalistuvat nopsaan, tosin tämä ongelma oli myös popin mustissa pöllöissä sekä me&i:n tummissa vaatteissa ja näissä kahdessa jälkimmäisessä se tosiaan harmitti, kun hinnatkin ovat huomattavasti korkeammat. Kuitekin harvemmin olen Lindexiin joutunut pettymään ja Eevinkin vanhoja Lindexin vaatteita on Aatulla pidetty ja edelleen ne ovat tosi hyväkuntoisia. Erityisesti merkin "ota 3, maksa 2" kampanjoiden velourit ja bodyt ovat tosi laadukkaita.

Löysin netistä Lindexille 30% alekoodin tuossa jokin aika sitten ja päätin pitkästä aikaa mennä katsomaan tarjontaa. Harmittaa kun Eeville enää harvemmin löydän kivoja, ne söpöimmät löytyy yleensä sieltä vauvapuolelta. Aatulle tilasin tuon Epunkin päällä jo nähdyn baseball-takin, taisin olla oikeaan aikaan asialla, sillä nyt niitä ei näkynyt enää yhtään ja itse kun tilasin oli kaikkia kokoja paitsi 86 jäljellä. Tämä olikin oikein mukava ylläri, materiaali on sellaista ohutta ja joustavaa eli ihan kesälläkin menee.

Lisäksi tilasin Aatulle kuvissa näkyvät punaiset housut (nämä), jotka olivat myös tosi mieluisat. Aatulla on useampi sininen yläosa kesään ja ajattelin niihin yhdistää nämä, menevät toki onneksi muidenkin kanssa. Housut ovat ohutta ja joustavaa materiaalia olevat ja näyttävät päälle päin farkuilta, eli mun mielestä paremmat kuin farkut (ainakin näin pienellä). Näiden hintakaan ei päätä huimannut, alen jälkeen hinnaksi jäi 9 euroa. Tykästyin niin, että piti heti käydä katsomassa olisiko näitä ollut muissakin väreissä, mutta eipä ollut. Molemmille lapsille tilasin myös meillä jo aikaisemmin hyväksi todetut mustat ulkohousut (nämä) ja nekin olivat tosi edulliset, 12e/kpl ja ainakin meillä ovat kestäneet kulutusta siinä missä kalliimmatkin ja jopa pitäneet vettä.

Lisäksi kurkkasin Lindexin naistenpuolen ja sieltä tilasin kokeeksi pari juttua kesään, mutta ne eivät kyllä olleet ihan sitä mitä ajattelin. Se tässä nettitilaamisessa on hankalaa kun ei aina ihan saa käsitystä millainen tuote on, onneksi nämä ovat helppo palauttaa. Parit leggarit tilasin itselle myös, ihan en ole vielä varma ovatko ne tarpeeksi "ei-kalsarit" ja pitää vielä uudelleen sovittaa ennen palautusta. Miten se sovittaminen ihan kotonakin on niin tylsää puuhaa?

Kauppareissun jälkeen jäätiin hetkeksi ulos ja tuo mönkijä tuntuu olevan molemmille lapsille tosi kiinnostava juttu...

 "Syödäkö vaiko eikö syödä?"







Tämän piti olla se tulevan kesän lempihuppari, mutta olikin tosi niukkaa kokoa ja nyt jo alkaa olla liian lyhyt. Ehkäpä tulee kuitenkin pidettyä vaikka vetskari auki, jolloin menee vielä ja sopii kivasti noiden housujenkin kanssa.

Ai niin ja jos jollain on tarvetta sille koodille niin 30% alennuksen saa koodilla xSQ848 ja koodi on voimassa tämän kuun loppuun saakka. Nyt näytti netissä olevan myös ilmaiset postit yli 50e:n tilauksille.

Arvonnan voittaja ja Oii-vinkki

No niin,
Mim-Pi& Lily-Balou arvonta on suoritettu random number servicen avulla.
Arpoja oli yhteensä jaossa 231 kappaletta ja kone arpoi voittajaksi numeron 19.
Tällä luvulla kommentin oli jättänyt Sifia:
Aiavan ihania vaatteita!! Meidän pienelle prinsessalle tämä olisi aivan täydellisen ihana!!!! Mukaan siis kahdella arvalla. :) Toivotaan että onni potkisi tällä kertaa! <3 http://www.ratkiriemu.fi/index.php?act=viewProd&productId=1132

Kiitos vielä kaikille osallistuneille ja Sifia laittaisitko minulle yhteystietosi osoitteeseen kaikkimitaolen@gmail.com

Vinkkinä, että tänään tuli uutiskirje Oii-kaupasta.
Koodilla "estelledop" saa 20% alennusta lastenvaatteista kun tilaus on yli 1000 kruunua.
Viime kerralla jäi harmittamaan muutama juttu kun ei ollut kokoja, mutta nyt oli tullut ihan älyttömästi täydennystä ainakin rodinin vaatteisiin!

Suloinen prinsessa!

Huraa hupparit!

 On se niin kivaa kun ulkonakin pärjää jo pelkällä hupparilla!
Tykkään kovasti huppareista, mutta jostain syystä en niitä osaa oikein pitää talvella.Johtuu varmaan siitä, että huppu on hankala sen paksun toppatakin kanssa, joka tapauksessa talvella enemmän pidän sitten neuletakkeja. Kevään tullen onkin kiva aina kollata kaapista ne lempparit ja kesällä hupparit korvaavat itsellä täysin takin virkaa, hiukan paksummalla hupparilla pärjää hyvin pihalla jo keväälläkin jos ei tuule kovasti. Myös nyt kuivemmilla keleillä molemmat muksut ovat ulkoilleet jo huppari&farkku-linjalla.

Mikäli täytyy oikein ihmisten ilmoille lähteä (muuallekin kuin kauppaan!) luotan keväällä trenssiin johon yleensä yhdistän rennosti vain tennarit (en omista kuin kahdet korkokengät) ja kesällä nappaan niskaan ohuen nahkatakin. Joku tuossa jokin aika kyseli onko tyylini hukassa kun kaapistani löytyy myös niitä ns klassisia juttuja, mutta itse koen omakseni juuri tämän tyylin. Eli sporttista ja sitä hiukan siistimpää sekaisin, mihinkään kynähameeseen ja kauluspaitaan mua ei saa kovin äkkiä puettua ja useimmat ns siistimmät vaatteetkin on itsellä hiukan sporttisia lukuunottamatta juhlavaatteita. Siistimpänä asuna mulla menee esimerkiksi tregginssit yhdistettynä rentoon yksinkertaiseen mekkoon (ei mitään rimpsuja tai avonaisia kaula-aukkoja) tai vaikkapa pikee ja chinot. Enemmän olen kyllä kuitenkin housuihminen. Jalassa joko tennarit tai balleriinat. That´s it!

 No joo vähän rönsyili tämä mun kirjoitus, mutta hupparit on siis taas korkattu käyttöön ja kesäksi ostin sen haaveilemani uuden valkoisen ja muuten pärjäänkin vanhoilla. Vähän arka väri kyllä, mutta onneksi on kaapissa tehokkaita tahranpoistotököttejä ;) Jalassa ne lempparifarkut (edelleen) ja crocsin tennarit, jotka sain silloin blogin kautta. Noista crocseista olen kyllä tykännyt tosi paljon ja ihmeen valkoisenakin ovat pysyneet. Ajattelin vaan heittää pesukoneeseen sitten kun on sen aika, katsotaan kuinka käy!



Samalla otin pari kuvaa kivasta takkilöydöstä. Tämmöisen Weather Report- merkkisen softshellin löysin itselleni -40% alehintaan. Merkki on minulle entuudestaan tuntematon, googlettamalla löysin kotisivut kuitenkin täältä. Tämä on veden-ja tuulenpitävä ja todella kivan tuntuinen päällä. Aikaisemmassa softshellissäni oli lisäksi fleecevuori ja minusta se on tosi hiostava, että onkin jäänyt lähes käyttämättä. Tässä matsku on paljon ohuempaa ja notkeampaa ja sisällä vain tosi ohut trikoovuori. Ihan nyt näilläkin keleillä vielä pidettävä, ei yhtään liian kuuma. Tätäkin olisi ollut valkoisena, mutta ajattelin pitää tätä myös treeneissä, joten hiukan käytännöllisempi väri tämä punainen. Ja sopii hyvin musta/punaisten ulkoiluhousujenikin kanssa.
Onko tästä merkistä muilla kokemusta?



Sunnuntain jatkoja!

Maalari maalasi taloa...

 ..valkoista ja valkoista...

2 päivää
30 tuntia maalaamista
Puuh!






Paljon vielä puuttuu mm ikkunanpielet, listat, lattia, osa katoista, yläkerrasta seiniä.
Pahimmat on nyt kuitenkin saatu tehtyä, nyt täytyy kyllä vähän aikaa huilata ;)

Vinkkejä

Muutamat sähköpostista poimitut vinkit jakoon.

Pomp De Luxilta tuli eilen uutiskirje, että kaikki tuotteet on -25% alessa.


Ja Ticket to Heavenin outletissa kevätvaatteita -40%/-50%
sekä neljän päivän ajan jotain erikoistarjouksia.



Pipoja

 Ihania pipoja on aika vaikea vastustaa ;)
Kokosin tähän muutamia kevään aikana hankittuja pipoja, osa tullutkin jo aikaisemmin, mutta eivät ole kuviin asti päässeet vielä.

Kelien lämmettyä tarvetta oli muutamalle ohuemmalle siistimmälle pipolle. Mielessä oli pari ideaa ja koitin kovasti miettiä kuka ne toteuttaisi trikoisena. Velourista tekee monikin tosi ihania juttuja, mutta tarvetta oli nimenomaan niille ohuemmille. Sitten muistin Sofian, tai tarkemmin sanottun NopsuPopsun. Olen häneltä aikaisemminkin tilannut niitä velourisia, muta muistelin, että tekee myös trikoosta.

Laitoin mailia ja kyselin ehtisikö hän tehdä meille muutaman pipon. Kiirettä ei ollut, hänellä kun itselläänkin on pieni vauva ja ymmärrän, että ompelukset tapahtuvat siinä arjen lomassa. Toivomuksenani oli valkoinen trikoopipo, jossa olisi edessä vaaleanpunainen rusetti. Toteutus vapaa. Toinen toiveeni oli yksivärinen harmaa ei-hiippa-mallinen trikoopipo, jossa olisi sivussa iso härpäke tai ruusuke vai miksi niitä nyt sanotaan.

(Ja tämä ei ole maksettu mainos, kiva vinkata näistä kotimaisista käsityöläisistä muillekin ja itsekin olen saanut hyviä uusia käsityöläis-vinkkejä muiden blogeista. Olen nyt yleensä vain kirjoittanut postauksen tekstin sekaan mikäli joku juttu on blogin kautta ilmaiseksi saatu, toivittavasti tämä on tullut tarpeeksi selvästi esiin täällä eikä meille "tupsahtele" tai "kotiudu" juttuja. En kuitenkaan ilmoita erikseen niistä mitkä on omilla rahoilla ostettu koska se on lähtökohta ja jos ei muuta mainita niin se on sitten niin.) EDIT: Ja ennen kuin useampi tästä vetää herneet nenään niin tarkoitukseni oli selventää tätä asiaa kuinka MINÄ teen täällä omassa blogissani. Se mitä muut tekevät on heidän oma asiansa eikä se minua kiinnosta edes pätkääkään enkä väitä, että muilla nuo kyseiset sanamuodot olisivat jotain kiertelyä ;) Tuntuu vain, että monille niistä tulee nykyään tietynlainen mielikuva (josta onkin ollut paljon keskustelua) ja halusin selventää, että mainitsen aina selvästi nämä jutut, ettei tarvitse kenekään jäädä miettimään. Piste.

No niin ja taas asiaan. Pipot saapuivat meille ja ne olivat kyllä paljon paljon kauniimmat kuin mitä olin osannut kuvitella. Vähän mietin saikohan mun härpäke-selityksestä mitään tolkkua, mutta harmaa pipokin olit just eikä melkein semmoinen kuin halusin. Kiitos Sofia!








 Harmaassa pipossa on irroitettava rusetti, halutessaan voi vaihtaa muun värisenkin tai pitää ilman.


 Tilasin itselleni myös yhden pipon ja Sofia oli laittanut tilaukseni mukaan vielä kauniin aplikoidun kesähuivin Eeville. Olipas kiva ja kiitos vielä kerran!

 Harmaa pipo sopiikin aika monen takin kanssa meillä, tässä vdt:n parka&wheatin housut.

 Aikaisemmin olen tilannut Aatulle jo eräältä lukijaltani keltaisen trikoopipon, joka sopisi tuon ticketin takin kanssa. Myös nämä olivat todella nättejä ja koot osuivat ihan oikeaan ja ovatkin olleet jo kovassa käytössä.
Kiitos Anna!



 Samaiselta henkilöltä tilasin tämän suloisen autopipon trikoovuorella ja palluroilla. Näin tästä kuvan hänen facebook sivuillaan ja oli niin söpö, että kysäisin tekisikö meillekin. Tämä menee sitten niillä hieman viileämmillä keleillä hyvin.


Kiva kesäpipo on myös tämä me&i circus kuosin trikoopipo. Tämäkin menee meillä monen kanssa ja kokokin sopii molemmille lapsille. Kuvassa näkyvät nova starin safarihousut löysin LillaCompanyn poistokorista ja heidän facebook sivuillaan oli äitienpäivätarjouksena -20% kaikista tuotteista ja ilmaiset postikulut, joten lähes puoleen hintaan löytyi nämä.

Ja kun niitä Noshin&Paapiin yhteistyökuoseja on moni tuntunut odottava, sain juuri mailia Kuplasta, että meille varatut bambit olivat saapuneet!Näitä on ilmeisesti varattu jo ennakkoon aika paljon kun koot olivat huvenneet, kuulin ettei näitä tehtäisi enempää kuin tämä yksi erä?!