Arauto Rap uutuuksia (vink vink)

 Pikkujalkoihin on juuri tullut Arauto Rapin talvikengät!
Näitä olen odottanutkin, viime vuonna olin todella tyytyväinen meidän nauhallisiin hopeisiin kenkiin.
Tänä vuonna värivaihtoehtojakin on useampi, edelleen tuo beige näyttää kyllä tosi kivalta!
Molemmille lapsille tilasinkin rapit talveen, paljastetaan joskus myöhemmin millaiset meille tuli ;)

 Näissä Rapeissa on tex-kalvo, raakakumipohja, paksu lämmin villavuori sekä irroitettava lampaanvilla sisäpohjallinen. Tarkenee siis kovemmillakin pakkasilla, Eevillä ainakin pysyi näissä jalat viime talvena lämpöisinä.







 Merkillä on myös ihania saapasmalleja ja näissäkin on texpinnoite sekä villavuori. Mielestäni ekan kuvan offwhite väri on aika täydellinen, melko lähellä taupe sävyä, jota ei taida tänä vuonna muilla merkeillä ollakaan?! Viimeiset saappaat ovat Petit by Sofie Schnoorin ja pääsivät tähän kollaasiin kauniin vaaleanruskean värinsä ansiosta. Sofien saappaiden mallia on muutes täksi vuodeksi väljennetty varresta, viime vuonna kun ongelmana oli, että saappaat olivat liian kapeat useimmille.

Muita malleja voi kurkkia syksyn uutuuksista täältä.



Muistoja lapsuudesta

Lapsena herkkuani oli makaronivelli.
Aina toiseen mummulaan mennessä toivon ruoaksi makaronivelliä, mielestäni mikään maailmassa ei maistunut paremmalta kuin kyseinen ruoka mummuni tekemänä. Eihän siinä ole kuin maitoa, makaroneja ja voita, mutta jokin taika mummulla oli (kuten heillä yleensäkin) ja pikkuinen tyttö söi velliä aina mahansa pinkeäksi. Toinen suuri herkkuni oli maitoperunat. Sama ohje, mutta makaronien tilalla perunaa ;)

Itseä surettaa suuresti, että isovanhempani eivät ehtineet nähdä omia lapsiani.
He olivat olleet naimisissa hyvin kauan aikaa ja ensin kuoli mummoni ja vähän ajan päästä myös pappani. Pappaani en muista koskaan nähneeni sairaana, mitään lääkkeitäkään hänen ei korkeasta iästään huolimatta tarvinut syödä. Eräänä päivänä hänet löydettiin kotoaan menehtyneenä sydänkohtaukseen, itse uskon, että hän kuoli mummun kuoleman aiheuttamaan suruun.

Isovanhempieni kuoleman jälkeen en ole koskaan syönyt makaronivelliä.
En halunnut sitä enää kenenkään muun tekemänä enkä ole sitä itsekään aikuisena koskaan tehnyt.
Yhtenä päivänä muistelin hymy huulilla isovanhempiani ja muistin myös tuon lempiherkkuni.
Kerroin Eeville tarinoita omasta lapsuudestani ja siitä, miten mummulla oli taika tehdä maailman parasta velliä.
Lupasin Eeville, että tehdään velliä joku päivä yhdessä. Ensin pitäisi kuitenkin hakea kaupasta punaista maitoa, semmoiseen se mummukin sen aina teki.

Ja niin me tehtiin makaronivelli mummun tyyliin.
1 litra maitoa, 2dl makaroneja, voita ja suolaa.
Mummu varmaan heitti ripauksen omaa taikaansa meidänkin kattilaan, sillä velli oli todella hyvää.
Ainakin siis omasta mielestäni, kumpikaan lapsista ei tykännyt :D


Tästä tulikin mieleen toinen lapsuuteni herkku toisen mummunitekemänä nimittäin helmivelli!
Tai itse sanoin sitä aina sammakonkutuvelliksi. Tätäkään en ole koskaan tehnyt itse, mutta täytyykin toivoa tätä ensi kerralla kun menemme isovanhempieni luokse kylään!

Meidän lasten lempiherkkua taitavat olla kalapuikot ja kermaviilikastike.
Pakkasesta löytyy yleensä aina pahan päivän varalle paketti filee kalapuikkoja ja jääkaapista purkki kermaviiliä. Juuri sellaisiin päiviin kun kiireessä pitäisi saada jotain sapuskaa aikaiseksi. Kermaviilin sekaan laitan 2 reilua tl felixin sinappista kurkkusalaattia, herbamarie yrttisuolaa sekä sitruunapippuria ihan mututuntumalla. En ole noita mausteiden määriä koskaan mitannut, mutta aika reilusti niitä saa olla, helpompi toki on aina maistamisen jälkeen lisätä jos siltä tuntuu.






Toinen arjen pikaruoka on joskus aikaisemminkin täällä blogissa ollut tonnikala-riisivuoka.
Kopioin tähän kuvat ja ohjeen tuolta vanhojen postausten uumenista. Tämäkin on todella hyvä ja nopea arkiruoka ja meillä maistuu koko perheelle.



Tonnikala-riisivuoka
Ohje n 4 hengelle:
Riisiä 3dl
2 purkkia tonnikalaa paloina (itse otan öljyssä)
Creme Bonjour ruohosipuli (vaihtelevasti teen myös valkosipulista)
Ruokakermaa
Suolaa,pippuria, paprikajauhetta (itse laitan vielä herbamarieta)

Keitä riisit kypsiksi.
Kasaa kerroksittain vuokaan: pohjalle riisiä, päälle tonnikalaa, sitten tuorejuustoa nokareina.
Päälle hiukan mausteita.
Toista pari kerrosta, päällimmäiseksi riisikerros.
Luraus ruokakermaa (ei tosiaan tartte paljoa) ja päälle paprikajauhetta ja mausteita oman maun mukaan.
Päälle voi laittaa myös pari voi nokaretta :)
Itse tykkään tuosta tuorejuustosta ihan älyttömästi, joten laitan aina koko purkin.
Hiukan terveellisemmän vaihtoehdon haluava laittaa tietty vähemmän...

Uuniin 175/200 asteeseen n 15-20min, että tuorejuusto sulaa.

Hei, kertokaahan tekin mitkä olivat teidän lempiherkkunne lapsuudesta!
Ja mikä taas on se teidän arjen pikaruoka, sellainen helppo ja hyvä, jonka ainekset löytyy melkein aina kaapista? Ohjeitakin saa laittaa, olisi kiva välillä kokeilla uusiakin arkiruokia.

Täällä on taas vaihteeksi ollut lämpöisemmät kelit, ei se kesä ihan vielä ollutkaan ohitse..


Rusetteja


 Ruotsalaisen nettikaupan Oii:n sivuille oli tullut uutuuksia theBRAND merkiltä.
Iskin silmäni heti muutamiin rusettipaitoihin, varsinkin tuo rento collegepaita on mielestäni todella nätti!
Meillä ei merkin vaatteita ole koskaan aikaisemmin ollut, osaisikohan joku kertoa tarkemmin näiden mitoituksesta ja laadusta?




 Bow college/ Bow tee

Myös hoikalle tytölle löysin valikoimista kivan näköiset musta farkkulegginssit. Näissä on hauskoina yksityiskohtina vetoketjut lahkeissa. Ei nuo punaisetkaan huonot ole!

 Mc tights

Ja tämä murretun punainen karhupipo olisi oiva kaveri mustalle Mini Rodinin takille tuleviin syyskeleihin!

AW12 hat/Bear

Kertokaahan siis kokemuksia theBRANDista!

Poppyt ja NopsuPopsu arvonnan voittaja!

Olen jo pidemmän aikaa etsinyt itselleni konjakinvärisiä nahkanilkkureita.
Aina on ollut jotain pielessä. Liian ruskeat, liian vaaleat, kokonaan keinonahkaiset tai sitten oma koko just loppunut. Hankalaa varsinkin, jos etsii vaikkapa johonkin tiettyyn laukkuun sopivaa sävyä. Netin kuvissa taas värit saattavat olla jotain aivan muuta kuin mitä luonnossa, olenkin elätellyt toiveita, että jollain kauppareissulla kengät vielä löytyvät.

No niinhän ne löytyivätkin! Yllättäen taas Vagabondilta. Itseltäni löytyy kyllä Poppy-mallin avokkaat kahdessa värissä ja kokoelmaan voisin ottaa vielä ne konjakinvärisetkin, mutta en ole koskaan aikaisemmin huomannut, että mallia saa myös nilkkurina. Ja kyseinen malli sopii omaan jalkaani todella hyvin, joten nämä kun hyllyssä näin, ei tarvinnut kauaa miettiä. Kokokin oli sama kuin avokkaissa, onneksi johonkin sentään voi vielä luottaa ;) Sävy nyt ei ihan just ole mätsäävä kuvan laukun kanssa, mutta close enough. Alimman kuvan väri on lähinnä kenkien oikeaa väriä. Erään toisen hiukan vaaleamman laukun kanssa nämä ovat kyllä täysin samaa sävyä.

Mustia vastaavia löytyy myös vagabondin omasta nettikaupasta. Itse ostin omani nahkapaikasta ja siellä hinta oli 20 euroa edullisempi kuin tuolla merkin omassa kaupassa. Nyt syksyyn tarvitsisin enää uudet nahkaiset "ratsastussaappaat" ja juurikin konjakin värisenä. Katselin, että vagabondilla oli kivoja saapasmalleja, semmoisia todella matalilla koroilla olevia, mutta kaikki olivat mustia. Vinkatkaahan joku mistä löytyisi? Kävin zalandossa katselemassa saappaita ja vaihtoehtoja oli miljoona, kauniita malleja tosi monta, mutta olen niin huono ostamaan itselleni kenkiä netistä kun aina ne ovat vääränkokoiset tai huonon malliset...





 Vagabond Poppy


Niin ja saain vihdoin ja viimein laskettua NopsuPopsu arvonnan kaikki arvat ja arpoja jaettiin yhteensä 306 kappaletta! Kiitos kovasti kaikille osallistuneille! Arvoin voittajan number generatorin avulla ja onni suosi arpaa numero 2. Ensimmäisenä arvontaan osallistui Tuuli kahdella arvalla, joten onneksi olkoon Tuuli! Palkintona siis vapaavalintainen pipo NopsuPopsulta.

Tuuli kommentoi näin:
Osallistun kahdella arvalla. Meillä olisi tarvetta vauvan syksy- tai talvipipolle.

Ottaisitko Tuuli minuun yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen kaikkimitaolen(ät)gmail.com niin kerron lisää ;)

*******
Muistuttaisin vielä käynnissä olevasta Babyluxin lukijatarjouksesta eli elokuun loppuun saakka saat koodilla "kaikkimitaolen" 25% alennusta koko BabyLuxin valikoimista!

Luontopolkua etsimässä

 Mieleeni tuli tuossa jokin aika sitten luontopolku, jossa lapsena tykkäsin käydä paljon.
Asuimme siinä lähellä ja useat leikit tuli leikittyä ystävien kanssa kyseisessä metsikössä.
Päätimme pakata eväät mukaan ja lähteä metsästämään kyseistä polkua, omat muistikuvat olivat jo hiukan hatarat kun viimeisestä visiitistä on kulunut lähemmäs 20 vuotta.


Ensin pieni taivallus hiekkatietä pitkin. Matka kesti vähän odotettua pidempään, sillä "mitä itte" halusi lykätä rattaita...

 Matkalla totesimme myös, että puolukkaa tulee paljon! Koko metsä oli ihan punaisena. Puolukat näyttävät olevan Aatun herkkua, kummallista!Mustikat taas eivät kelvanneet ollenkaan...

Meillä muutes kuin retkelle lähdetään, niin ei mene varmaan kymmentä minuuttiakaan kun kysytään "Koska syödään eväitä?" Tuntuvat olevan aina se tärkein juttu ja tietysti kaikki maistuu paremmalta kun ne saa itse tehdä, pakata ja syödä ulkona. Molempien lasten herkkua on hapankorppu, sitä meillä oli siis mukana ja oli siinä päälläkin jotain, Aatu vain söi taas omalla tyylillään ;)




Pikkuinen tauko olikin ihan paikallaan kun mun piti oikein miettiä, että mistäs se polku taas lähtikään.
Hauskaa miten paikasta tuli mieleen niin monia muistoja. Noilla kivillä me aina hypittiin ja tuonne puuhun mä kerran kiipesin, tipuin ja satutin itseni. Tästä me aina laskettiin pyörillä alas ja kisattiin kuka ehtii ekana. Mökki, jonka edessä omat lapset söivät nyt eväitä, oli silloin pelottava paikka. Kerrottiin aina juttuja, että siellä asuu joku vihainen vanha mies, joka inhoaa lapsia. Kieltämättä hiukan mahanpohjassa muljahti kun näin tuon ränsistyneen mökin, sitäkään en ollut enää edes muistanut! Omituinen tunne tuli miettiessä, että siitä on oikeasti kohta se 20 vuotta aikaa. Tässä mä olin taas, tällä kertaa mukana ihan eri kaverit.


Vihdoin se polkukin löytyi, tutut tietokyltit nököttivät vanhoilla paikoillaan..
Matkanteko oli vaan melkoisen hidasta, sillä pienempi "mitä itte" halusi nyt kävellä...


...ja sitten välillä istahtaa syömään sitä mitä käteensä sattui saamaan.
Isompi malttamattomana taas täpisi "Mennäänjo, mennäänjo!" kun kiire olisi ollut sille seuraavalle kyltille.

Täältä tullaan, hitaasti mutta varmasti! Samalla sekunnilla kun kuvan räpsäisin, kuului Eevin huutoa ja kuulemma isosta puusta oli hyökännyt joku ötökkä silmään ;) Taustalla näkyykin silmäänsä pitelevä neitokainen ja hetken aikaa sitä ötökkää kaiveltiin sieltä silmästä pois..

Seuraavaa kylttiä etsiessämme saimme huomata, että luontopolku tyssäsi kuin seinään.
Metsää oli kaadettu suurelta alueelta juuri siltä kohtaa missä polku meni ja ilmeisesti polun tilalle tulee tulevaisuudessa asuntoalue. Ehkä polku olisi jossain kauempana vielä jatkunut, mutta emme sitä tällä kertaa löytäneet. Lupasin Eeville, että tulemme vielä joku päivä kahdestaan katselemaan ja Eevin kysymys oli "Pakataanko taas eväät mukaan?" :D

Paras aika vuodesta


 Kerrankin oltiin koko porukka hereillä jo kahdeksan aikaan aamulla!
Aamutoimien jälkeen nokka kohti leikkipuistoa haistelemaan raikasta syyssäätä, ihanaa kun näillä keleillä ulkoilusta tulee taas virkistynyt ja energinen olo, toisin kuin kesähelteillä. Olisin ihan valmis heittämään heipat jo kesälle ja voisin pitää tämän vallitsevan vuoden ajan paljon paljon pidempään.

Nyt on se paras aika vuodesta.
Harmittaa jo valmiiksi, että kohta tämä kaikki muuttuu vaakasuoraksi sateeksi ja harmaudeksi, 
mutta onneksi on vielä aikaa nauttia. Käydään tsekkaamassa onko lapsuuteni luontopolku vielä olemassa, mennään eväiden kera metsäretkelle ja syödään marjoja. Kerätään lehtiä ja askarrellaan.
Ihmetellään naapurin viljapeltoja, pyöräillään ja pysähdytään välillä tutkimaan luontoa.
Nautitaan!








MUKAVAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

Velmu...

...on meidän Aatu, jos pitäisi yhdellä sanalla kuvailla.
Eevi on ollut pienestä pitäen melkoisen vilkas lapsi, jonka sanavarastoon ei taida edes kuulua sana kävely.
Jokapaikkaan juostaan, aamusta iltaan, ihan siihen saakka kunnes silmät lupsahtavat kiinni. Sitten vedetään sikeitä se 12 tuntia ja aamulla duracell-pupu on taas skarppina uuteen päivään. Aatu oli mielestäni vauvana paljon rauhallisempi kuin siskonsa aikoinaan, mutta nyt muutaman kuukauden aikana tästä rauhallisesta pojasta on kuoriutunut varsinainen velmu!

Ensinnäkin se kiipeäminen.
Kaikkialle.

Lastenhuoneesta on pitänyt ottaa pikkuiset lastentuolit pois, sillä tämä yksi kiipesi koko ajan niitä pitkin pikkupöydälle ja heilui siellä kuin heinämies. Alakerran porttia ei parane unohtaa hetkeksikään auki, tämä kyllä löytää tiensä rappusiin välittömästi. Yksi lempipaikoista on nyt takan reunalle kiipeäminen, meillä kun siinä on sellainen pieni taso ja noin 25 kertaa päivässä hänet saa sieltä nostaa alas. Syöttötuolista kiivetään pois ja mennään istumaan keittiön pöydälle. Ostoskärryistä kiivetään pystyyn juuri silloin kun äiti on maksamassa ostoksiaan. Onko tämä kiipeilyjuttu jotenkin sisäänrakennettu pojille? En muista, että Eevi olisi koskaan ollut mikään kiipeilijä...


Lastenhuoneessa lempipuuhaa on laatikoiden tyhjääminen ja niihin kiipeäminen.
Ylipäätänsä kaiken tyhjääminen.

Meillä ei ole minkäänlaisia "lapsilukkoja" missään laatikoissa eikä erityisemmin mitään tavaroita ole nosteltu ylös turvaan. No meillä ei oikeastaan olekaan mitään sellaisia koriste-esineitä tai muuta pientä, jonka rikkoontumisia tarvitsisi pelätä. Muistelin, että Eevi nuorempana oli hetken aikaa kiinnostunut kaikista laatikoista ja niiden availuista, mutta säntillisesti kun kiellettiin, meni oppi perille ja ne lakkasivat kiinnostamasta. Mielestäni oli hyvä, että kotona tavarat jätettiin paikoilleen niin ei sitten kylässä tarvinut juosta koko ajan perässä katsomassa ettei toinen riko mitään.
No aivan erimaata on kyllä tämä nuorempi! Keittiönkaappien tyhjääminen taitaa olla se toinen lempipuuha. Ja lastenhuoneen vaatelipaston ja eteisen lipaston ja ja ja....
Niin ja kun äiti tulee katsomaan, niin mennään äkkiä karkuun ja nauretaan päälle. Velmu.
Itseä ei haittaa vaikka kattilat ja muovikipot valtaisivat hetkeksi keittiönlattian jos sen avulla saa vaikka ruoan tehntyä suht rauhassa. Muutamassa alakaapissa meillä säilytetään kuitenkin lautasia ja isompia lasiastioita ja näiden kanssa saakin sitten olla tarkkana. Ai niin ja yhdessä laatikossa on leivinpaperit ja esimerkiksi pakastepussit ja niitä on saanut rullailla aika monta kertaa takaisin laatikkoon. Onneksi kuiva-ainekaappia ei ole vielä löydetty ;)


Ehkä eniten velmun tästä meidän veijarista tekee kuitenkin ne ilmeet.
Siis ne kun hän itsekin tietää tekevänsä jotain kiellettyä, usein vielä huutaa puuhan äärestä "KA!" eli katso äiti ja sitten nauraa räkättää päälle suu virneessä. Ei voi oikeastaan sanoa, että hän olisi pahanteossa, sillä eihän lapsi pahaa tarkoita, on vain utelias. Ja toiset enemmän kuin toiset. Joskus kyllä pitää hetken puhaltaa itsekseen ja hokea, että hän on vasta yksivuotias. Sen jälkeen voi ehkä jo nauraa tilanteelle. Kuten muutaman kertana kun Aatu on saanut takanluukun auki ja tyhjännyt hiiliä pitkin olohuoneen lattiaa..
Puuuuuh...


Ehkä nyt on se pahin vaihe juuri menossa.
Kun opitaan kaikkea uutta ja kokeillaan rajoja. Kun ei vielä osata pelätä putoamista ja itsensä satuttamista.
Kun pitäisi vahtia ihan koko ajan. Tai ehkäpä tämä on vasta alkusoittoa ja mitään sen suurempaa selitystä asialle ei ole muuta kuin, että pojat on poikia....


Molo kidsin sisävaatteet


 Molo Kidsin syksyn ulkovaatteita onkin näkynyt monessa blogissa ja kovin suosittuja tuntuvat varsinkin merkin haalarit olevan, enkä kyllä yhtään ihmettelekään. Meillä on merkin ulkovaatteita ollut enemmän kuin sisävaatteita, mutta noiden muutamien sisävaatteiden perusteella mitä meillä on ollut, voin kehua kyllä laatua niissäkin. Printtivaatteissa värit ovat säilyneet hyvinä eikä niihin ole tullut pesunukkaa ja samoin merkin trikoo on ollut mielestäni hintansa väärtiä. Tässä muutamat kuvat syksyn malliston sisävaatteista, lisää kuvia löytyy merkin kotisivuilta. Hyviä uutisia myös isompien lasten vanhemmille, sillä osaa merkin vaatteista saa nyt aina kokoo 164cm saakka!

Omat suosikkini näistä ovat pojan printtihuppari autonkuvilla, pussihelmainen farkkumekko, tähtineule sekä alimman kuvan ihana tyllihamekokonaisuus.
 











Mitäs muut tykkäävät?

Ja hurjan iso kiitos kaikille Nopsu Popsun arvontaan osallistuneille! Kommentteja tuli melkoinen määrä ja koitan tällä viikolla saada laskettua kaikki arvat ja arvottua voittajan, joten pysykäähän kuulolla ;)

Tukholmassa, kivat pöksyt ja muistutus arvonnasta

Kävimme tuossa jokin aika sitten ystäväperheemme kanssa perinteisellä muumiristeilyllä.
Tätä ainakin meillä Eevi oli odottanut kovasti, heinäkuussa kävimme myös muumimaassa ja siellä jo muumeille huikittiin, että nähdään sitten laivalla. Kovasti vain oli erinäköinen Pikku-Myy laivalla, mutta eipä sitä tainnut lapsista kukaan pistää merkille ;) Kuvasaldo reissusta jäi kyllä aika olemattomaksi, tässä nyt kuitenkin muutamia reissukuvia.

Hyttinä meillä oli tälläkin kertaa promenade ja mielestäni ihan ok kokoinen tämän kokoiselle porukalle kun hytissä ei loppupelissä kuitenkaan kamalan paljoa aikaa vietetä. Alasängyt vedimme yhteen ja Aatulle otimme hyttiin myös matkasängyn. Yhdellä ylimääräisellä yläsängyllä säilytimme matkatavaroita ja rattaat mahtuivat sopivasti hytin komeroon. Eihän tuommoisessa kopperossa kyllä ihan kovin montaa päivää jaksaisi, mutta tosiaan ainakaan me emme loppupeleissä hytissä käyneet kuin nukkumassa ja vähän vaatteita vaihtamassa, joten siihen tarkoitukseen mielestäni ihan riittävä. Hytin ikkunasyvennys oli mielenkiintoinen molempien lasten mielestä ja Eevi olisi halunnut nukkuakin tuossa syvennyksessä ;)



Ruokailut olimme varanneet mennen tullen buffasta.
Olemme todenneet sen kaikista toimivimmaksi ratkaisuksi kahden pienen lapsen kanssa. Ruokaa kun saa heti ja tarjolla on niitä lasten suosikkeja ja loppuaika menee hyvin karkkeja ja jätskiä syödessä. Tässä välissä ehtii itsekin (ehkä) jotain laittaa suuhunsa. Buffa oli mielestäni aika keskiverto. Ehkä viime kerralla oli hiukan parempi ja mun näkökulma on vähän suppeampi kun en noita mitään mereneläviä syö ja niitähän siellä oli tarjolla paljon. Kyllä siellä kuitenkin mahansa sai liiankin täyteen ja tämä tuli huomattua viimeistään illalla muumidiskossa. Disco olikin Eevin mielestä se reissun paras juttu muumien kanssa tanssahdeltiin molempina iltoina.


Kesällä Siljalla on lapsille iso leikkipaikka laivan kokoustiloissa. Tuolta löytyy erilaisia temppuratoja pallomerineen, karuselli, monenmoisia pelejä ja mm pomppulinna. Myös muumit vierailivat leikkipaikalla muutaman kerran päivässä. Aatun mielestä hauskinta oli ajella noilla pikkuisilla autoilla, pörinä vaan kuului perästä. Itse muumeista Aatu ei juurikaan vielä välittänyt.


Sääennusteessa oli luvattu kaatosadetta Tukholmaan, mutta onneksi ilmat suosivat meitä koko reissun ajan. Iltapäivällä keli muuttui jopa todella kuumaksi ja shortsit olisivat ollet tarpeen. Mitään suunnitelmia meillä ei maissaoloajaksi ollut. Ihmettelimme kaupungin menoa, kävimme muutamissa kaupoissa ja laivaan palasimmekin jo melko hyvissä ajoin kun väsy alkoi painaa pienimpiä matkustajia. NK:lla piti käydä ihailemassa kattavaa leluostastoa, tuolla on kyllä tarjolla mitä ihanimpia leluja kaikenikäisille lapsille. Omasta mielestä kauneimmat olivat nämä puiset leikkiruoat ja keittiövälineet. Mitään sen ihmeempiä ostoksia ei reissusta tullut tehtyä, itselleni löysin muutaman paidan ihan kivalla alennuksella.







Raskainta näissä reissuissa on aina ne paluumatkat autolla kun kaikki ovat hiukan väsyneitä, meille kun ajomatkaa kotiin kertyy jonkin verran. Lisäksi meillä Eevillä on myös matkapahoinvointia ja tälläkin kertaa huono olo yllätti keskellä moottoritietä! Kaikenkaikkiaan reissu oli oikein mukava ja onnistunut, mutta kyllä sitä oli taas kiva tulla kotiin ja nukkua omassa sängyssä!


Tämä ei liity kyllä mitenkään Tukholmaan, mutta täytyypä vinkata kivoista "farkku"legginsseistä, jotka löysin Lindexiltä. Materiaali on joustavaa collegea, mutta housut näyttävät ihan farkuilta ja ovat todella mukavan tuntuiset. Hintakaan ei ollut paha, reilu 12e ja Lindexiltä saa vielä 10% alennuksen kaikista lastenvaatteista 26.8 saakka. Vastaavat meillä on ollut Aatulla myös vauvana tummansinisinä ja olenkin toivonut, että näitä tulisi taas lisää.




Ja loppuun vielä muistutus NopsuPopsun hattuarvonnasta, jossa voi voittaa siis vapaavalintaisen hatun itselleen tai lapselleen. Arvonta päättyy maanantaina puolitaöin ja tästä pääset osallistumaan!